HEVOSEN METABOLINEN OIREYHTYMÄ
(Equine metabolic syndrome, EMS, vanha nimitys: equine peripheral cushing’s syndrome) Yleistä Metabolisen oireyhtyän määritelmä on esitelty vuonna 2002. Metabolinen oireyhtymä: o
Insuliiniresistenssi. Insuliinin verensokeria laskeva vaikutus kudoksissa on heikentynyt. Jolloin vereninsuliinipitoisuus on korkea (hypeinsulinemia)
Laitumeen liittyvä kaviokuume (Pasture associated laminitis) on metabolisen oireyhtymän muoto. Sairaus on samantyyppinen kuin ihmisen II-tyypin diabetes. Perimä altistaa sairaudelle. Ajan kuluessa saatu liikaenergia ja liikkumattomuus voi laukaista sairauden. Sairastuneet hevoset ovat yleensä 5–15-vuotiaita. Ponit ja miniatyyrihevoset ovat alttiimpia sairastumaan. Teorian mukaan vatsaontelon rasvasolut ovat metabolisesti aktiivisia. Ne erittävät hormoneja kuten kortisolia ja leptiiniä. Kortisoli on insuliinin vastavaikuttaja. Hevosella on insuliiniresistenssi eli insuliinilla on odotettua vähäisempi veren sokeripitoisuutta alentava vaikutus. Tämän seurauksena elimistö alkaa tuottaa insuliinia enemmän, mikä voidaan havaita verinäytteellä. Verensokeri sen sijaan on harvemmin korkea. Insuliiniresistenssiä voi olla myös Cushingin taudissa (kortisolin liikatuotanto) tai hypelipemiassa (rasvamaksa), joka on tavallisemmin ponien tai aasien sairaus. Veren korkea insuliinipitoisuus altistaa kaviokuumeelle. Ylipainolle altistavia asioita ovat o
Ponien ja joidenkin suomenhevosten luonnollinen kyky tulla toimeen vähällä ruualla hevoset ovat ns. ”easy keepers”.
Rasvan kertyminen niskaan, hännän tyveen, utareen eteen tai esinahan alueelle
Kavioissa voi olla vaakasuuntaisia uurteita
Diagnoosi o
Tyypillinen olemus: ylipaino, rasvan kertyminen niskaan, hännän tyveen, utareen eteen ja esinahan alueelle.
Veren insuliinipitoisuus on kohonnut. Normaalisti 5–20 μIU/ml. Sairaalla arvo voi olla 21–300 μIU/ml.
Hevosilla, joiden insuliiniarvo on alle 62 μIU/ml, on kohtalaisen hyvä ennuste. Jos insuliiniarvo on yli 188 μIU/ml, ennuste on huonompi.
Glukoosirasitustesti: 0-verinäytteen jälkeen suoneen annetaan 50 % sokeria painon mukaan 5 min kuluessa. Tämän jälkeen otetaan verinäytteitä 30 min välein 4h ajan. 2h kuluttua verensokerin pitäisi terveellä hevosella olla palautunut lähtötasolle. Jos näin ei tapahdu, kyse voi olla insuliiniresistenssistä.
Insuliinivastetesti: otetaan 0-verinäyte ja annetaan painon mukaan insuliinia ja seurataan 30 min välein verensokeria 4 h ajan.
Diffit
Cushingin tauti, ylipaino ilman metabolista oireyhtymää. Hoito o
Laihdutus ja painon seuranta mittanauhan avulla
Päivittäinen liikunta (ei akuutissa kaviokuumeessa).
Liikunta Liikunta parantaa kudosten aineenvaihduntaa, insuliiniherkkyyttä ja auttaa painonhallinnassa. hevonen olisi hyvä liikuttaa hikeen esimerkiksi neljä kertaa viikossa 50 min tai 30 min liikuntaa joka päivä (viikon liikuntamäärä 200 min). Akuutissa kaviokuumeessa hevosta ei saa liikuttaa, mutta kun kaviokuume on mennyt ohi, voidaan liikunta aloittaa vähitellen Metabolista oireyhtymää sairastavan ruokinta ja laihdutus o
Rehuista pois väkirehut ja sokerit kuten melassi
Syötä vain analysoitua heinää ja jokaisena päivänä heinäannos punnitaan, eikä anneta silmämääräisesti. Voidaan punnita koko päivän annos ja jakaa se valmiiksi osiin esim heinä pusseihin tai ämpäreihin (5–6 osaa).
Jos analyysiä ei ole vielä tehty ja kaviokuume on päällä, anna heinää joka on kasteltu upottamalla 30–60 minuutin ajaksi hiilihydraattien vähentämiseksi. Vesi tulee vaihtaa joka kerta. Heinien kastelu pidemmän päälle ei ole järkevää, koska myös tärkeitä ravintoaineita häviää heinästä samalla.
Ei omenoita, melassia, leipiä tai mitään makeaa. Makupalojen antaminen aiheuttaa aina insuliinipiikin.
Vehnälesettä voi antaa vähän, kun ”muutkin saavat ruokaa” tai kivennäisten kyytipojaksi. Lese on kasteltava, koska turpoaa (enintään 0,5 litraa päivässä)
Hevonen tarvitsee kivennäisiä ja vitamiineja kavion kasvuun
Painon seuranta painomittanauhan avulla esimerkiksi kerran viikossa.
Laihduttamisessa heinää voidaan aluksi antaa 1,5 % hevosen painosta esim. 270 kg shettikselle annetaan 4 kg heinää päivässä. Jos tällä heinämäärällä laihtumista ei tapahdu 1–2 kk aikana. Voidaan heinää antaa 1,25 % painosta eli 3,4 kg heinää päivässä.
Erittäin tiukka dieetti on 1 % hevosen painosta vuorokaudessa eli 2,7 kg heinää kyseiselle shettikselle. Heinät annetaan useassa erässä päivän aikana, jotta maha ei olisi yhtäjaksoisesti pitkään tyhjänä (mahahaava vaara). Näin rajusta dieetistä voi tulla
käytöshäiriöitä. Seuraa tarkkaan hevosen oireita. Painomittanauhoja ja heinävaakoja saa edullisesti hevostarvikeliikkeistä ja nettikaupoista.
Suolakivi, kivennäiset ja vitamiinit annetaan päivittäin.
Pieniverkkoista heinäverkkoa voi käyttää, jotta heinät riittävät pidempään, mutta verkko on kiinnitettävä sen verran ylös kahdesta kohtaa että verkko ei pääse sotkeutumaan hevosen jalkoihin (slow feeding verkko)
Lisäksi voidaan antaa havuja ja oksia pureskeltavaksi
Noin 1/3 heinämäärästä voidaan korvata oljella, mutta siinäkään ei saisi olla paljoa sokeria, eikä hometta. Suuri olkimäärä voi aiheuttaa ummetusta ja heinämahaa, joten sen käytössä täytyy olla varovainen. Heinän sokeripitoisuus
Heinän hiilihydraatteja ovat: selluloosa, pektiinit ja glukaanit sekä sokerit, tärkkelys ja fruktaanit. Sokerit ovat tärkeitä heinän maittavuuden kannalta.
Heinän sokeripitoisuutta ei pysty päättelemään heinän ulkonäöstä.
Sokerin määrä on alhainen, jos heinä on korjattu varhain, koska sokeria kuluu kasvuun.
Kortisessa heinässä voi hyvinkin olla enemmän sokeria kuin lehtevässä heinässä, koska kasvi on varastoinut sokeria korteensa.
Kitukasvuisella ja ns. köyhällä laitumella voi olla sokeria enemmän kuin lannoitetulla ja rehevällä laitumella. Lannoitetun laitumen ruoho saa kasvaa ”vapaasti”. Jos ruoho joutuu kituuttamaan kuivuudesta, ravinteiden puutteesta tai hallasta johtuen, se alkaa varastoida itseensä enemmän sokeria. Yksi kuulemani idea on lannoittaa laidunta ja ajaa siitä alue ruohonleikkurilla matalaksi ja päästää hevonen vasta sitten syömään. Tällöin hevonen pääsee laitumelle, mutta ei saa liikaa ruohoa.
Kuivaheinässä voi olla enemmän sokereita kuin säilöheinässä ja päinvastoin.
Heinän sokeripitoisuus 50-150 g/kg ka on yleensä hyvä, mutta herkille liikaa.
50–100 g/kg ka sopii akuuttia kaviokuumetta sairastavalle
100–120 g/kg ka hiilihydraattiherkälle hevoselle
120–140 g/kg ka tavalliselle hevoselle tai herkälle hevoselle liotettuna
140–180 g/kg ka tavalliselle hevoselle joka on kohtalaisessa työssä
180 g/kg ka laukaisee kaviokuumeen hiilihydraatti herkälle hevoselle
250 g/kg ka aiheuttaa ripulia monille hevosille
Heinää voidaan liottaa sokereiden vähentämiseksi. Kylmässä vedessä 1–2h tai kuumassa vedessä 30 min. Heinä valutetaan ja joka kerralle vaihdetaan uusi vesi.
Heinän sokeripitoisuudella on suuri merkitys. Esimerkki.
Jos kuivaheinän kuiva-aineprosentti on 80 % ja rehun sokeripitoisuus 100 g/kg ka. Hevoselle annetaan päivässä heinää 10 kg, tästä on silloin sokeria 800 g. Jos sokeripitoisuus on 150 g/kg ka, on samassa määrässä heinää sokeria 1200 g. Tämä on 400 g eli 4,7dl enemmän sokeria.
Oljessa on myös sokereita ja olki voi olla helposti myös pölyistä. Sokereille herkille hevosille ei tulisi syöttää olkeakaan, jos sitä ei ole analysoitu.
Heinänäyte voidaan lähettää tutkittavaksi Viljavuuspalveluun tai Valio Artturi heinäanalyysiin.
Laidun Jos hevosta on tarkoitus laihduttaa, sitä ei yleensä voi laittaa laitumelle. Hevonen syö yleensä laitumella 2–2,5 % painostaan rehua (kuiva-ainetta). Rajoitettu laiduntaminen on myös huono laihdutuskeino, koska hevonen voi syödä kolmen tunnin aikana 2/3 päivän energiatarpeesta. Jos hevosella on ollut aikaisemmin vain lievä kaviokuume, sen insuliiniarvo on nyt normaali ja
sillä ei ole ylipainoa, voidaan hevonen ehkä laittaa tunniksi päivässä laitumelle tai syötellä narusta. Jos hevosella on ollut paha kaviokuume, useita kaviokuumeita ja korkea insuliini, ei hevosta tule koskaan laittaa laitumelle. Akuutissa kaviokuumeessa hevosta ei koskaan saa laittaa laitumelle. Lääkehoito Kaviokuumeiselle hevoselle, jota ei voida liikuttaa ja laihtuminen on tiukasta ruokavaliosta huolimatta erittäin hidasta, voidaan kokeilla ihmisten diabeteslääkettä, metformiinia. Hevosella lääke imeytyy kuitenkin huonosti ja ei ole niin tehokas insuliiniherkyyttä parantava lääke kuin ihmisillä. Levotyroksiinia, joka on kilpirauhasen vajaatoimintalääke, on myös käytetty tehostamaan aineenvaihduntaa. Lääkettä on tarkoitus käyttää vain lyhytaikaisesti laihdutuksen apuna. Lähteitä Dudgale A. Managig weight loss in the hyperinsulinaemic pony, Beva congress, Liverpool 2011 The effect of metformin on measurements of insulin sensitivity and beta cell response in 18 horses and ponies with insulin resistance. Equine Vet. Journal 2008 Jul;40(5):493-500 Frank N, Geor RJ, Bailey SR, Durham AE ja Johnson PJ. Equine Metabolic Syndrome, ACVIM Consensus statement, J Vet Intern Med 2010;24:467-475 McGowan C. Treatment and Management of equine metabolic syndrome. Eläinlääkäripäivien luentokokoelma, Fennovet, Helsinki, 2009. McGowan C. The role of hyperinsulinaemina in the development of laminitis, Beva congress, Liverpool 2011
UNIVERSIDAD DE CHILE Centro Interdisciplinario de Estudios en Bioética Ética de la Investigación Biomédica y Psicosocial Estudio de Caso: “Evaluación piloto de dos (2) regímenes antirretrovirales en un entorno de escasos recursos” Sede: Instituto Tecnológico de Santo Domingo, República Dominicana Alumno: César Lara Álvarez (celara@abello.dic.uchile.cl) Coordinador Local
Correspondence The fi rst case of H7N9 high H7N9 viral loads (4·5–51·4 × 107 side-eff ects of statins. Sinzinger and copies per mL) were found in the O’Grady1 reported statin intolerance infl uenza in Taiwan two sputum specimens and one in elite soccer players,2 and the Published Online We report here the fi rst case of H7N9 throat-swab specimen (collected on PRIMO study3